Elämä on ihmeitä täynnä

Töihinpaluu sujui tuttuun tapaan,opeteltiin ruusutekniikkaa ja maisemamaalausta.Jostakin syystä kuitenkin maisemiin tuli tunturit ja ennen niin kauniit joulukuusikuuset muistuttivat nyt kynttiläkuusia.Lappi oli tullut jäädäkseen.Odotin vain uutta kesää ja lomaa.
Ystäväni Taio Kairalan kylällä teki seuraavan siirron järjestämällä maalauskurssin koululleen toukokuun äitienpäiväviikolle.Anne lähti taas mukaani sekä Marja autokuskiksi.Mietimme kovasti pukeutumiskysymystä.Lapinlaulussa sanotaan,että heinäajalla sulaa jää,jotenka sonnustauduimme villapaitoihin ja toppahousuihin.Lappi oli kuitenkin mitä keväisin ja lämpimin,niinpä paikallinen vaatekauppias sai asiakkaita.Hän myhäili,että nyt on näin ja vuoden kuluttua on ehkä pakkasta ja hiihtokeli.
Jälleen ajettiin ohi sen vanhan hirsitalon.Pysähdyttiin ja istuttiin rapulla.Pyhätunturi näkyi metsän takaa ja joku muu tunturi niityn suunnasta.Käki kukkui ja porolauma vaelsi tiellä verkkaista tahtia.Olisipa onnekasta olla täällä,mietin itsekseni.
Seurasi kaksi vuotta,joina palasin Lappiin touko-ja elokuuksi.Sain töitä Kemijärven opistolta ja olimme vuokralla ensin Kairalan kylällä ja myöhemmin Mairijoen mutkassa olevalla mökillä.Mieheni oli myös ihastunut Lappiin.Aloimme etsiä omaa asuntoa,mielessä tulevat eläkepäivät.
Sepä olikin helpommin sanottu kuin tehty!Meitä kun viehätti vain vanha talo.Ja niitäpä ei niin vain myytykään.
Sattuma(vaiko johdatus)puuttui peliin .Olin ystävystynyt paikallisen kirjaston hoitajaan ja hän vei meidät kylästelemään tuttavapariskunnalle joilla arveli olevan tietoa myytävistä asunnoista.Niinpä siinä kävikin,että saimme osoitteen ja luvan mennä katsomaan taloa,joka ehkä olisi kaupan.Voi vain arvata mikä oli tunteeni, kun tajusin,että se talo oli SE TALO ,se ihana vanha jonka rapulla olin usein istunut!
Pihan perällä vähän nyykällään seisoi pieni tupa,jota luulin ensin saunaksi."Tuo pitää purkaa heti ensiksi" sanoi mieheni,Minä taputin hirsiseinää ja kuiskasin:"älä välitä,ei sinua purkata"
Siinä se seisoo tänäkin päivänä,ovessa kyltti"MUMMUNKAMMARI" Sillä niin siinä kävi,että kaupat tehtiin ja pikkutupaan sijoitin kaiken sen,mitä jäi entisestä ammatista.Mutta se on jo toinen juttu!