maanantai 12. lokakuuta 2009
Miksi maailmani on maalattu
Lapsuuteni vietin suureksi osaksi polvillaan pöydän päässä ja piirtelin tiskipaperiin prinsessoja.Kyläläiset sanoivat,että sama milloin ajoi ohi,aina näkyi vaalea pää samalla paikalla.Pakenin mielikuvitusmaailmaan,jossa sai olla niinkuin itse halusi.Kilttinä tyttönä oli joskus aika vaikeaa.Näin pahan päivän synkkänä värinä,jonka voi muuttaa erilaiseksi sävyjä muuttamalla.Mieliala valostui ja tuli hyvä olo.Rakastin syksyä ja ruskan kirjavuutta.Ja metsää.Nuoruusvuosien muistikuvissa kuljen piirustuslehtiön kanssa niityllä ja metsäpolulla.Yritin vangita paperille niiden tunnelmaa.Abc-piirustuskoulu oli ensimmäinen askel ohjattuun harrastukseen.Helmi Kuusi oli opettajani.En osannut arvata,kuinka paljon tätä kurssia tarvitsin myöhemmässä vaiheessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana, kun sinäkin rakastat syksyä, Eeva-Liisa. Niin minäkin! Makuuhuoneen ikkunastani avautuu kalliorinne, jonka pensaat ja puut ovat värikkäimmillään juuri nyt.
VastaaPoistaLukijasi on Dryadi elikä Oili :)